Ja sitä rataa, Vekki, Eeva

Ravintolavaunussa voi kohdata yhteiskunnan kirjon, rakkauden – ja itsensä.

Rujonhauska esikoisromaani rakkauden kaipuusta, mielenterveyden menettämisestä, yllättävästä onnellisuudesta ja hyvistä tisseistä.

Juna Oulusta Helsinkiin kulkee läpi elokuisen illan. Matkustajat pakkautuvat ravintolavaunuun, jonka tiski on ja pysyy kiinni. Nainen alkaa kertoa tarinoita elämästään: teknofestareilta, lakanoiden välistä ja ennen kaikkea päänsä sisältä. Siellä vasta asioita tapahtuukin.

Ulkopuolisuuden tunne ei ole koskaan päästänyt naisesta irti, ja ehkä siksi hän on päätynyt koomikoksi. Koomikkona kun ei tarvitse olla onnellinen, varakas tai parisuhteessa. Hän haluaisi kyllä rakastua palavasti mutta pelkää sitoutumista enemmän kuin sotaa.

Kun ravintolavaunu on vihdoin saatu auki, juna törmää johonkin ja sähköt menevät poikki. Naisen on valittava mitä rataa jatkaa eteenpäin.