Ella ja kaverit kummituskartanossa. Parvela, Timo

Aivan päätön kummitusjuttu!

Opettajan kasvot ovat kalmankalpeat ja silmät isot kuin kummituseläimellä. Ellasta ja kavereista hän näyttää ihan siltä kuin olisi nähnyt kummituksen ilman sitä eläintä.

– Minä näin kerran viisi kummitusta, Pate kertoi.

– Näitkö todellakin? minä ihmettelin.

– Kyllä. Kaikki minun kummitustätini ja -setäni olivat meillä yhtä aikaa kylässä.

– Sinä tarkoitat varmaan kummitätejä ja -setiä, Hanna epäili. Hän on aina niin järkevä.

– En tarkoita. Kyllä ne olivat oikeita kummituksia, sillä ne nauroivat koko illan kolkosti, kilisyttelivät kammottavasti astioita ja katosivat ennen aamunkoittoa.

Koululaiset päättävät selvittää, mitä oikein on tekeillä, ja päätyvät salaperäiseen Kalmuvaaran kartanoon.