Elämäkerrat

Viihteen viimeisen jättiläisen koskettava tarina

Jope Ruonansuun nousu valtakunnan viihdyttäjien ykköskaartiin ei ollut mutkaton.

Kiusatusta kemiläispojasta kasvoi kuitenkin vuosien mittaan yleisön rakastama humoristi, imitaattori ja muusikko. Lahjakkaan kansantaiteilijan matkalle mahtui niin hyvää kuin huonoa tuuria, nuoruuden vastuuttomuutta kuin kokemuksen kartuttamaa ymmärrystä.

Moni kuvitteli tuntevansa Jopen, mutta harva tunsi. Elämänmakuinen teos kertoo herkän taiteilijapersoonan kasvutarinan ja näyttää naurun taakse kätketyt kyyneleet. Vuonna 2020 menehtyneen taiteilijan läheisten lisäksi ääneen pääsevät myös tärkeimmät työtoverit, kuten Pirkka-Pekka Petelius ja Mato Valtonen.

”Kirjoitin perheelleni kirjeen, sillä en tiennyt, palaanko elävänä kotiin.”

Janne Lehtosen elämä oli jo varhain saada hyvin toisenlaisen suunnan. Vantaan Hakunilassa kasvanut nuorukainen jengiytyi teini-iässä, ja kaveriporukan vapaa-ajan täyttivät päihteet ja autovarkaudet. Ennen kuin tilanne karkasi lopullisesti käsistä Janne kuitenkin löysi rakkauden ja onnistui kääntämään elämänsä suunnan. Puolustusvoimissa hän lunasti periksiantamattomuutensa ansiosta nopeasti paikkansa ja päätyi sukeltajakoulun kautta Erikoistoimintaosastoon. Ura ammattisotilaana vei hänet muun muassa merirosvojahtiin Somaliaan, terroristien ja tienvarsipommien keskelle Afganistaniin sekä liikkuvan heroiinijalostamon ja merenpohjaan vajonneen aarteen jäljille. Myöhemmin urallaan Janne hautasi käsittelemättömät tunteensa valtavan työtaakan alle, ja sen puristuksissa jopa kovaksi keitetty ammattisotilas putosi polvilleen.

Kaunis teos avioliitosta, jonka särkyminen käynnisti ruman valtapelin.

Sissi Serlachius (1877–1944) oli Mäntän paperitehtaan perustajan, patruuna G. A. Serlachiuksen nuorimmainen lapsi – luonnonsuojelija ja naisyhdistysaktiivi, jonka avioliitto serkkunsa Gösta Serlachiuksen kanssa päättyi traagisin seurauksin Mäntän paperiperheen sivuuttamiseen.

Sissin ja hänen sisarustensa elämästä kertova, kaunokirjallisia keinoja käyttävä teos valottaa tapahtumia uudesta näkökulmasta ja paljastaa isänsä rakentamasta kaupungista poisajettujen sisarusten yksinäiset kohtalot. Teos perustuu laajaan taustatyöhön, jonka pohjalta se uudelleenarvioi Gösta Serlachiuksen määrittelemää historiankertomusta.

Ne nyrkiniskut osuivat kuin moukarit ja päässä humisi. Maken kääntäessä selkänsä näin, että reitti ovelle oli vapaa. Enempää miettimättä lähdin juoksemaan ja juoksin niin lujaa kuin pystyin eteisen läpi ulko-ovelle ja ulos. Pihasta suuntasin lähellä olevalle pienelle hautausmaalle. Sinne olin paennut monta kertaa ennenkin.

Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii. Hanna Hertell kokoaa toiseen kirjaansa tarinoita naisilta, jotka tietävät, mitä elämä on silloin, kun nuo sanat ovat arkipäivää. Kun uskoo, että toinen voi muuttua. Kun toivoo, että asiat ehkä muuttuvat, kun tämä vankilatuomio on lusittu. Kun kärsii, eikä viranomaisista ole avuksi, vaikka juuri sitä varten instituutiot on perustettu.

Hertell kertoi oman tarinansa esikoisteoksessaan Rikoksia ja rakkautta (Hertell & Holmavuo, Docendo 2022). Kirja sai valtaisan palauteryöpyn, ja moni toisti Hertelille tietävänsä, mitä hän oli käynyt läpi. Noista palautteista syntyi Kaiken se kestää: kirja siitä, että kestäminen parisuhteessa ei ole ainut vaihtoehto.

Vuosikausia suomalaisen tv-viihteen ja komiikan huipulla ollut Janne Kataja kertoo elämästään aidosti ja rehellisesti. Katajasta avautuu puoli, joka jää julkisen hauskuuttajan taakse piiloon.

Kirja on parhaimmillaan Paroni von Münchhausenin matkakertomusten ja Sulo Vilénin ostosmatkojen sekoitus. Miksi Kataja saarnasi lapsena Jumalasta niin paljon, että hänet tunnettiin lempinimellä Pikku-Pappi? Mitä tapahtui, kun hän laihtumisen toivossa teippasi Abtronicin koko yöksi keskivartaloonsa? Kuinka selvitä ilman mielenväisteitä konkurssista, joka johti Katajan unelmien tuhoutumiseen? Kirjan tarinat koettelevat uskottavuutta, mutta usko tai älä, tällainen on Janne Kataja.

Mies vastaan meri

Jari Saario teki lähes mahdottoman ja souti Atlantin yli ja takaisin. Millainen on mies, joka tällaiseen pystyy? Soutaja kertoo Saarion tarinan väkivallan ja alkoholin leimaamasta lapsuudesta palomieheksi, perheenisäksi ja lopulta koko kansan juhlimaksi sankariksi.

Soutaja-kirja kertoo tarinan väkivaltaisessa ja alkoholinhuuruisessa kodissa kasvaneesta pojasta, joka joutui jo päiväkoti-ikäisenä ottamaan vastuun itsestään. Soutaja paljastaa Saarion hurjan soutu-urakan dramaattiset vaiheet psykoosista veneen kaatumiseen sekä paluumatkalla lähes tauotta vaivanneeseen hypotermiaan. Se kertoo, millainen mies urakkaan ryhtyi ja millainen mies soudulta lopulta palasi.

«Veto, veto, veto. Aivoni, lihakseni ja jokainen soluni oli keskittynyt vain seuraavaan vetoon. Keuhkoni laajentuivat kerta toisensa jälkeen, tunsin, kuinka happi virtasi lihassoluihini ja veri keskittyi kulkemaan kohti työskenteleviä lihaksia. Edessäni oli pelkästään merta, enkä pystynyt ajattelemaan mitään muuta kuin soutamista. Aurinko ehti nousta ja laskea pariin otteeseen, minkä perusteella arvioin soutaneeni ehkä hieman alle kolme vuorokautta. Sinä aikana en voinut nukkua tai levätä, sillä päässäni pyöri vain Lassen sanat: ”Sinulla ei ole aikaa tehdä mitään muuta kuin soutaa.”»

Köyhissä oloissa kasvanut yksinhuoltaja Eva-Riitta tekee sivutyötä baarimikkona, kun ravintolassa esiintyvä Fredi kiinnostuu hänestä. Fredistä tulee Eva-Riitalle Matti ja puoliso yli viideksikymmeneksi vuodeksi. Fredi luo menestyksekkään uran laulajana ja säveltäjänä, kun taas Eva-Riitta rikkoo lasikattoja kansanedustajana, maaherrana ja Helsingin kaupunginjohtajana.

Eripariselta vaikuttavaa pariskuntaa yhdistää huumori ja vahva sitoutuminen toisiinsa ja perheeseensä. Kun heidän tyttärensä Hanna-Riikka menehtyy syöpään ja Matti kuolee yllättäen, Eva-Riitalle jää suru ja tärkeä isoäidin rooli, mutta ennen kaikkea kiitollisuus yhteisistä vuosista. Lapsenlapsia varten kirjoitetut muistot kypsyivät kirjaksi vanhan ystävän, toimittaja Sanna Wirtavuoren kanssa käydyillä pitkillä kävelyillä Helsingin Töölössä.

Suomen ensimmäinen naissarjamurhaaja.

Vuosikymmeniä hoitoalalla työskennellyt Aino Nykopp tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen vuonna 2010. Tuomio tuli viidestä murhasta, viidestä murhan yrityksestä, törkeistä pahoinpitelyistä ja varkauksista. Poliisin tutkimusten mukaan Nykopp myrkytti heikkokuntoisia ja puolustuskyvyttömiä vanhuksia perushoitajana ja kotihoitajana työskennellessään.

Kirja kertoo toisaalta Ainon oman tarinan siitä, miten työssä käyvästä ja asiansa hoitavasta naisesta tuli elinkautisvanki, ja toisaalta tarinan siitä, mitä tapauksesta selviää asiakirjoista ja millainen Aino on kriminalistin silmin.

​Kirjassa Aho tarkastelee merkittäviä ratkaisuja, joista osa on osoittautunut hyviksi ja kaukonäköisiksi, osa heikosti aikaa kestäviksi. Aho käsittelee kokemuksiaan muun muassa Suomen EU- ja euroratkaisuista, ministerivalinnoista, työmarkkinataisteluista sekä Nokian strategisista valinnoista. ​

Virkatehtävä Hyvinkäällä toukokuussa 2012 vei poliisi Heidi Foxellin maanpäälliseen helvettiin, kun ampujan luoti upposi hänen vatsaansa. Heidi vietti sairaalassa yli kolme vuotta ja taisteli hengestään kerta toisensa jälkeen.

Kun toipuminen lopulta alkoi, henkiin jäämistä ei seurannutkaan kiitollisuus. Media rakensi sankari tarinaa, mutta nainen itse kärsi kroonisen kivun ja masennuksen syövereissä.

Taistelutahto palasi vasta, kun elämään asteli ihminen, joka ojensi työkalut ajattelutapojen muuttamiseen. Löytyi paitsi uskallus tavoitella parempaa elämää, myös unelma ammentaa omista vaikeuksista apua muille.

Risto Pakarisen Alpo on tarina jääkiekon kauhukakarasta, kosmopoliittista, mestarivalmentajasta, kulttuurivaikuttajasta, seikkailijasta ja aikaansa edellä olleesta pelin filosofista Alpo Suhosesta. Alpo Suhonen on poikkeuksellinen huippu-urheilun johtaja ja valmentaja. Ennätysmäisen menestynyttä Suhosta on vaikea määritellä. Leijonien entinen päävalmentaja ja NHL:n ensimmäinen eurooppalainen päävalmentaja on myös teatteriohjaaja, joka johti Turun kaupunginteatteria ja Pori Jazzia. Lisäksi hän kirjoittaa kirjoja…

Kristiina Mäkelä on Suomen tunnetuimpia nykyurheilijoita. Voitettuaan ensimmäisen Suomen mestaruutensa jo 16-vuotiaana hän loikkasi Salpausselän urheilulukion pulpetista suoraan kansalliseen tietoisuuteen. Huippulupauksen tie arvokisamitalistiksi on ollut kuitenkin pitkä, ja se on vaatinut monenlaisia valintoja ja uhrauksia.

Kansainvälisestikin tunnettu ja arvostettu traumakirurgi Ari Leppäniemi jäi vuonna 2022 eläkkeelle Meilahden sairaalan päivystyskirurgian ylilääkärin virasta poikkeuksellisen työuran jälkeen. Hän ennätti toimia useita vuosia myös sota- ja humanitaarisen kirurgin tehtävissä mm. Nigeriassa, Keniassa ja Pakistanissa. Lisäksi hän johti suomalaisten uhrien evakuointilentoja Aasian tsunamin ja Malagan bussionnettomuuden yhteydessä.

Työpaikkana Hollywood kuvaa millaista toimittajan työ on elokuvien ja televisiosarjojen keskiössä. Kirpi Uimosesta on tullut Hollywoodin sisäpiiriläinen, joka tietää mitä tähtikaupungin parrasvaloissa ja niiden kulisseissa tapahtuu. Hän on myös yksi niistä, jotka osallistuvat Golden Globe palkittavien valintaan.

Uransa aikana Kirpi on jututtanut ja kuvannut satoja maailmantähtiä hillitystä Meryl Streepistä vitsiniekka George Clooneyyn. Kirjassa tähtikohtaamiset nivoutuvat ajankuvaan, muuttuviin trendeihin, käytännön töihin ja Kirpin henkilökohtaiseen elämään viihdemaailman ytimessä. Tarinoita värittävät Kirpin ottamat kuvat.