Elämäkerrat

Kaikkeen on kätketty salaisuus.

CMX-yhtyeen keulakuvana tunnettu ja sittemmin soolouralle lähtenyt A.W. Yrjänä (s. 1967) on yli 40 vuotta kestäneellä muusikon- ja kirjailijanurallaan koskettanut kymmeniä tuhansia mieliä, inspiroinut useaa totuudenetsijöiden sukupolvea ja lunastanut paikkansa suomalaisten kirjoittajien kunniagalleriassa.

A.W. Yrjänä – Alkemisti on katsaus sukupolvensa merkittävimpiin kuuluvan taiteilijan ajattelun ja olemisen syviin pohjavireisiin ja niiden taustalla vaikuttaviin salattuihin aatevirtauksiin.

Matkakertomus Tornionjokilaakson tehdaskaupungista kotimaiseen suursuosioon – ja nykyhetkeen, Māyāan, jolloin maailma on lakannut lopullisesti olemasta todellinen.

Viihteen viimeisen jättiläisen koskettava tarina

Jope Ruonansuun nousu valtakunnan viihdyttäjien ykköskaartiin ei ollut mutkaton.

Kiusatusta kemiläispojasta kasvoi kuitenkin vuosien mittaan yleisön rakastama humoristi, imitaattori ja muusikko. Lahjakkaan kansantaiteilijan matkalle mahtui niin hyvää kuin huonoa tuuria, nuoruuden vastuuttomuutta kuin kokemuksen kartuttamaa ymmärrystä.

Moni kuvitteli tuntevansa Jopen, mutta harva tunsi. Elämänmakuinen teos kertoo herkän taiteilijapersoonan kasvutarinan ja näyttää naurun taakse kätketyt kyyneleet. Vuonna 2020 menehtyneen taiteilijan läheisten lisäksi ääneen pääsevät myös tärkeimmät työtoverit, kuten Pirkka-Pekka Petelius ja Mato Valtonen.

Kaunis teos avioliitosta, jonka särkyminen käynnisti ruman valtapelin.

Sissi Serlachius (1877–1944) oli Mäntän paperitehtaan perustajan, patruuna G. A. Serlachiuksen nuorimmainen lapsi – luonnonsuojelija ja naisyhdistysaktiivi, jonka avioliitto serkkunsa Gösta Serlachiuksen kanssa päättyi traagisin seurauksin Mäntän paperiperheen sivuuttamiseen.

Sissin ja hänen sisarustensa elämästä kertova, kaunokirjallisia keinoja käyttävä teos valottaa tapahtumia uudesta näkökulmasta ja paljastaa isänsä rakentamasta kaupungista poisajettujen sisarusten yksinäiset kohtalot. Teos perustuu laajaan taustatyöhön, jonka pohjalta se uudelleenarvioi Gösta Serlachiuksen määrittelemää historiankertomusta.

Rohkea ja rehellinen muistelmateos Anna-Leena Härkösen elämästä.

Kempeleläisen Anna-Leena Härkösen elämä mullistui 18-vuotiaana. Hän julkaisi esikoisromaaninsa Häräntappoase, voitti J. H. Erkon palkinnon, näytteli pääroolin Mikko Niskasen Mona ja palavan rakkauden aika -elokuvassa ja pääsi Helsingin Teatterikorkeakouluun pahamaineisen Jouko Turkan oppilaaksi. Vain vuotta myöhemmin hän oli syvästi masentunut ja itsetuhoinen. Kohtalokkaana yönä hänen elämänsä oli hiuskarvan varassa, ja seuraukset ovat jatkuneet tähän päivään.

Kirjailija Katja Kallion kanssa käydyistä intiimeistä keskusteluista syntynyt Taskupainos on herkkä tilinteko poikkeuksellisen kiihkeästä elämästä ja sen hinnasta.

Uusi elämäkerta Elias Lönnrotista antaa ristiriitaisen kuvan Kalevalan kokoajasta – millainen oli ihminen suurmiesmyytin takana?

Elias Lönnrotista tuli aikansa ikoninen hahmo, mutta elämässään hän kantoi monia ristiriitaisia rooleja. Historiantutkija ja emeritaprofessori Irma Sulkunen avaa kirjassaan uusia näkökulmia kansalliseen kertomukseen ja paljastaa, millainen on todellinen piiloon jäänyt Lönnrot historian kultakerrosten alla.

Teos vie lukijan Lönnrotin arkisiin hetkiin, perhesuhteisiin ja sisäiseen maailmaan, joista on aiemmin vaiettu. Miten Lönnrot tuki vaimoaan elämän vaikeuksissa, suhtautui orvoiksi jääneisiin tyttäriinsä ja pakeni julkisuuden paineita kansanrunouden syvyyksiin? Kiehtova tarina suomalaisen kulttuurihistorian keskeisestä hahmosta nostaa esiin myös ne varjoon jääneet toimijat, jotka nostivat Lönnrotin kansalliseksi suurmieheksi.

Jättipokkari / Pehmeäkantinen kirja

Kuinka armeijan virkamies päätyi Helvetin enkeliksi ja lopulta lainkuuliaiseksi perheenisäksi.

Elämäni Helvetin enkelinä kertoo entisestä merijalkaväen sotilaasta, joka luopui mukavasta työstään puolustusministeriössä ja vannoi uskollisuutta Hells Angelsille nousten Sonny Bargerin kakkosmieheksi.

Barger oli Enkeleiden äkkiväärä keulahahmo ja tosiasiallinen maailmanjohtaja, Christie oli neuvottelija, joka tasoitti asioita. Hän ystävystyi rocktähtien, näyttelijöiden ja taiteilijoiden kanssa ja päätyi jopa kantamaan olympiasoihtua vuoden 1984 olympialaisissa.

Kolmen vuosikymmenen jälkeen Bargerin yang ja Christien yin eivät enää mahtuneet samaan kerhoon, ja Christie erosi Enkeleistä, in bad standing. Nyt hän kertoo, minkälainen on tie Enkeleiden huipulle, kuinka kerho ja maailma ovat muuttuneet matkan varrella – ja kuinka kerhosta pääsee pois menettämättä henkeään.

Kun isä ei olekaan isä.

Geenitesti paljasti, ettei Marin isä ollutkaan hänen biologinen isänsä. 43-vuotiaan naisen elämä meni kerralla uusiksi: hän joutui yhtäkkiä selvittämään ylisukupolvisia traumoja sekä rakentamaan identiteettinsä ja luomaan perhesuhteet uudelleen.

Salattu toivottu lapsi on kirjailijan omakohtainen kokemus siitä, miltä tuntuu geenitestin kautta saada tietää, ettei olekaan toisen vanhempansa biologinen lapsi. Tieto sai Mari Valonmeren tuntemaan palavaa vihaa, turvattomuutta, häpeää, pelkoa, iloa ja onneakin, mutta eniten surua.

Kirja on tarina ylisukupolvisista traumoista, salaisuuksista, periytyvyydestä ja luottamustraumasta. Se kertoo matkasta kohti totuutta ja itsetuntemusta; miten selviytyä trauman mukanaan tuomista haasteista sekä siitä, kuinka rakentaa identiteetti aikuisiällä ja luoda perhesuhteet uudelleen – muuttua lopulta näkyväksi ja kokonaiseksi ihmiseksi.

Muistiinpanoja itsetuhon partaalta.

”Minun on pitänyt hyväksyä se, että itsetuhoisia ajatuksia on”, Sanna sanoo.

Televisiotoimittaja Sanna Kiiskellä riittää mielenterveyden diagnooseja kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä vakavaan itsetuhoisuuteen. Pahimpina päivinään hän pysyttelee hengissä vain kolmen lapsensa vuoksi.

Sannan omien päiväkirjamerkintöjen lisäksi kirjassa ääneen pääsevät hänen läheisensä, jotka maalaavat kuvan ihmisestä, joka on muutakin kuin potilas: lämmin äiti ja renessanssihahmo, jonka elämään mahtuu myös Tinder-deittejä ja oikeusjuttuja.

”Tiedostan itsetuhoisuuteni ja riskinoton halun. Sairaanhoitajan kanssa on sovittu, että pysyn hengissä. Enimmäkseen teen niin vain lasten vuoksi.” – Sanna Kiisk

Talvella 2001 Sami Jauhojärvi oli juuri voittanut nuorten maailmanmestaruuden, kun Suomen maastohiihto romahti Lahden dopingskandaalissa. Nuorella Jauhojärvelläkin riitti vastoinkäymisiä: harjoittelu meni väärille urille, nielutulehdus vaivasi, ja väärä suksivalinta vei maailmanmestaruuden. Moni ehti jo pitää Sami Jauhojärveä kovempana puhujana kuin hiihtäjänä. Sinnikkäällä työllä Ylitornion kairojen kasvatti raivasi esteet tieltään, koetteli äärirajoja ja sai kokea rajattomuuden tunteen. Uran kruunasi parisprintin olympiakulta yhdessä Iivo Niskasen kanssa Sotšissa 2014.

Räjähdysmäinen nousu tamperelaisesta lähiöstä maailman eliittiin. Sanna Marin kohosi vain muutamassa vuodessa kunnallispoliitikosta pääministeriksi ja maailmankuuluksi superjulkkikseksi, jossa on kosolti suomalaisille poliitikoille tuiki harvinaista suuren maailman glamouria. Marinin pääministerikausi oli Suomen historiassa poikkeuksellisia tapahtumia täynnä. Se sisälsi koronapandemian, Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja Suomen Nato-jäsenyyden – jonka eteenpäin viemisessä Marinilla oli merkittävä rooli.

Nuori pääministeri johti maata poikkeuksellisissa olosuhteissa, ja hänestä tuli suuri kansan suosikki ja maailmanlaajuinen esikuva varsinkin monille naisille. Marin ei hätkähtänyt itseensä ja ulkonäköönsä kohdistuneesta arvostelusta, vaan pisti tarvittaessa arvostelijoilleen luun kurkkuun.