Tietokirjat

Entä jos ei erotakaan? Ja jos erotaan, entä sitten?

Eropäätös on vaikea. Jokaiselle. Mitä hitaammin ja perusteellisemmin ihminen pysähtyy eronsa äärelle, sitä enemmän hän oivaltaa itsestään. Hitaasta ja kipeästä kriisistä voi jatkaa eteenpäin aivan uusin eväin.

Eroasiantuntijan opas antaa askelmerkkejä eroa harkitseville ja eronneille. Kirjassa pohditaan, kuinka kohdata eroon liittyvät vihan ja surun tunteet. Mitä tarkoittaa eron eriaikaisuus? Onko turhia suhteita? Miten suhtautua uskottomuuteen? Miten auttaa lasta erossa? Miten uusperhe toimii? Havainnollisten esimerkkien kautta Marianna Stolbow esittelee kirjassaan erosta selviytymisen erilaisia keinoja. Kirja avaa eroprosessin kulmakohtia ja kompastuskiviä kertomalla siitä, mikä ihmisiä erossa pelottaa ja surettaa ja millä he pääsevät kaikesta yli.

Palkitun journalistin kylmäävä selvitys suomalaisesta ihmiskaupasta

Tietokirjallisuuden Finlandialla palkittu, kylmäävä selvitys suomalaisesta ihmiskaupasta

Ulkomaalaiset ihmiskaupan uhrit tekevät pakkotyötä ravintoloissa, siivousfirmoissa, marjatiloilla, rakennustyömailla ja metsissä. Työehdot ovat mielivaltaiset ja kontaktit ympäröivään yhteiskuntaan katkotaan.

Kun poliisi lopettaa rikostutkintoja tai jättää ne pölyttymään, uhreja karkotetaan maasta ja työnantajat pelottelevat todistajat hiljaisiksi, ovat ihmiskauppiaat saaneet jatkaa kannattavaa liiketoimintaansa. Poliitikot ovat katsoneet ilmiötä sormiensa läpi.

Modernin orjuuden on annettu juurtua Suomeen. Hätkähdyttävä kirja kertoo Suomeen muodostuneesta varjoyhteiskunnasta ja oikeusvaltion sokeista pisteistä. Se näyttää, miten lait ja viranomaiskäytännöt ovat mahdollistaneet ulkomaisen työvoiman systemaattisen riiston.

Meidän elintasoamme – edullisia lounaita, halpoja mustikoita, koulujen siisteyttä, kotien rakentamista – ylläpitää suuri joukko hyväksikäytettyjä ihmisiä.

Paavo Teittinen on palkittu tutkiva toimittaja Helsingin Sanomissa.

Onko korppi kuoleman sanansaattaja vai liitävä lohduttaja? Mistä käen kukunta kertoo, ja miten eri kulttuureissa on tulkittu joutsenen symboliikkaa?

Itämerensuomalaisten kansojen perinteessä linnut ovat sielun kantajia, suojelijoita ja viestintuojia. Ne kulkevat tämän- ja tuonpuoleisen väliä – osa linnuista ennustaa kuolemaa, osa onnea. Muuttolinnut lentävät talveksi Linnunrataa pitkin myyttiseen Lintukotoon, jonka lämmöstä voi pohjoisessa vain kaihoisasti haaveilla.

Reetta Ranta, jonka olkapäällä keikkui lapsena lemmikkivaris, kertoo kirjassaan lintujen merkityksestä kansanperinteessä, mytologiassa ja nykyihmisen arjessa. Kirja liikkuu sukukansojemme rikkaassa perinteessä ja vierailee myös muiden kulttuurien tarinoissa. Ihmisen ja linnun suhdetta tarkastellessaan se esittää kysymyksiä myös luontokadosta: miten varpusten uhanalaisuutta tulisi tulkita suhteessa muinaisiin myytteihin?

Markku Tasalan Partisaanien sotavankina on koskettava tietokirja partisaanisodasta, sotavankeudesta ja sukupolvien yli ulottuvista traumoista. Kokemukset vankileireillä ja musertavat kuulustelut sekä Neuvostoliitossa että koti-Suomessa jättivät niin syviä haavoja, että niitä parannellaan vielä tänäkin päivänä.

Kesällä 1944 neuvostoliittolaiset partisaanit hyökkäsivät kahteen lappilaiskylään, Seitajärvelle ja Lokkaan. Verisissä iskuissa tapettiin säälimättömästi naisia ja lapsia. Lokan asukkaista kuoli kolmannes, Seitajärvelläkin toistakymmentä ihmistä, ja kylien elinolosuhteet tuhottiin miltei täysin. Osa kyläläisistä ja itärajaa valvoneista suomalaissotilaista vangittiin. Seurasi pitkä ja raastava taival Neuvostoliittoon.

Partisaaneja torjuneessa joukko-osastossa palvellut Toivo Röninki haavoittui aiemmin keväällä ja menetti vankikuljetuksen aikana pakkasessa varpaitaan. Hän palasi sotavankileiriltä murtuneena ja pahasti nälkiintyneenä. Kotimaassa Röninki joutui kestämään vangittuihin kohdistuneita epäluuloja: Suojelupoliisi kuulusteli Röninkiäkin vakoilusta epäiltynä useaan otteeseen vielä 1950-luvulla.

Lokan kylästä kaapattua yhdeksänvuotiasta Varpu Mannista pidettiin puolitoista vuotta neuvostoliittolaisessa lastenkodissa. Lapsi sopeutui neuvostoarkeen lastenkodissa, ja hän koki, että hänestä pidettiin siellä huolta. Tuhotussa kotikylässä ei ymmärretty vankeusajastaan myönteisesti puhunutta lasta, ja hän joutui vaikenemaan. Varpu Mannisen ainutlaatuinen kertomus lastenkotiajasta Neuvostoliitossa on sotahistorian kirjoittamaton lehti.

Kymmenvuotiaan Sirkka Ollilan perhe pakeni Seitajärven verilöylyn keskeltä, mutta hänen kaksi sisarustaan jäi partisaanien vangeiksi – kohtalokkain seurauksin. Sisarusten tarina sai sinettinsä vasta vuonna 2006.

Usean vangiksi joutuneen kohdalla sotavankeus ei päättynyt rauhansopimukseen ja kotiinpaluuseen. Sopeutuminen rauhan oloihin ei ollut helppoa, ja monet kokivat, että sotavankeus jatkui koko loppuelämän.

Partisaanien sotavankina on erinomaista luettavaa sotahistoriasta kiinnostuneille. Markku Tasala on tutustunut kirjan henkilöihin ja näiden omaisiin toimittajantyönsä kautta. Lisäksi hän on haastatellut lukuisia tutkijoita sekä tutustunut arkistomateriaaleihin ja KRP:n salaiseen esitutkinta-aineistoon. Kirja valottaa aiemmin käsittelemättömiä puolia aiheesta, josta on viime vuosina kirjoittaneet muiden muassa Petri Saraste (Isäni vaiettu sotavankeus), Ariela Säkkinen (Pahinta oli kylmyys) ja Tommi Kinnunen (Kaarna).

Kattava kokoelma kirjeitä maailman rakastetuimpiin kuuluvalta tarinankertojalta tarjoaa harvinaisen näkymän J. R. R. Tolkienin ajatusmaailmaan. Laajennettu laitos sisältää yli 150 ennen julkaisematonta kirjettä.

J. R. R. Tolkien oli 1900-luvun armoitetuimpia kirjeenkirjoittajia. Pitkissä, usein esseemäisissä kirjeissä hän selostaa Tarun Sormusten herrasta ja muiden kirjojensa taustoja, vastaa fanien kysymyksiin ja kertoo mielipiteitään maailman tapahtumista. Noin 500 kirjeen joukossa on myös paljon Tolkienin hyväsydämisiä viestejä perheenjäsenille ja ystäville sekä tiukkoja ohjeita kustantajalle ja kirjapainolle.

Pari vuotta sitten entinen poliitikko ja juristi Evin Cetin kyllästyi työhönsä asianajajana maassa, jossa nuorten poikien murhista on tullut oikeusjärjestelmässä työskenteleville jokapäiväistä arkea. Hän päätti kohdata päähenkilöt, kuunnella rikollisten omia kokemuksia ja yrittää ymmärtää ongelmien taustamekanismeja, jotta niille voitaisiin löytää ratkaisuja.

Kirjassa etsitään vastauksia siihen, miksi yhdessä maailman rikkaimmista maista kokonainen sukupolvi on menetetty raakuudelle ja kurjuudelle. Yhteiskunnassa keskustelun sävy tuntuu muuttuneen. Kun ennen puhuttiin siitä, miten saisimme nuoret työelämään, nyt puhutaan rangaistusten koventamisesta, jengien panemisesta kuriin. Aivan liian harvoin keskustelu koskee väkivallan taustatekijöitä – sen syitä – eli huumekauppaa, lasten värväystä ja aikuisten poissaoloa.

Cetin kohtelee katurikollisia ihmisinä heidän kauheista teoistaan huolimatta, kuuntelee heidän tarinoitaan sen sijaan, että tuomitsisi. Hän haluaa löytää vastauksen kysymykseen: miksi? Mikä saa 17-vuotiaan pojan tappamaan lapsuudenystävänsä koston ja rahan takia?

Koskettavasti ja taitavasti kirjoitetussa kirjassa lukija saa tavata itse paljonpuhutun jengisodan päähenkilöt: lapsisotilaiden värvääjät, tappojen tilaajat ja ne, jotka elävät elämäänsä tietäen, että heidän päästään on luvattu palkkio. Cetin valottaa uudella tavalla kysymystä, johon kukaan ei tunnu pystyvän vastaamaan: mitä on tapahtumassa – ja voiko sen pysäyttää?

Kirja on kirjoitettu yhdessä palkitun toimittajan ja kirjailijan Jens Liljestrandin kanssa. Suomenkieliseen teokseen on kirjoittanut esipuheen Helsingin Sanomien rikostoimittaja Anne Kantola.

Tosielämän Sex Education karismaattisen tähtinäyttelijän johdolla.

Millaisesta seksistä naiset unelmoivat kaikkein intiimeimmissä fantasioissaan? Suositussa Netflix-sarjassa Sex Educationissa loistanut Gillian Anderson kysyi ja sai satoja vastauksia eri puolilta maailmaa. Naisten eroottiset, häpeämättömät, koskettavat ja liikuttavat tarinat on koottu tähän lumoavaan ja käänteentekevään kirjaan, josta löytyy myös Gillianin oma anonyymi tarina. Teos kasvaa aihettaan suuremmaksi käsitellessään suostumusta ja kunnioitusta, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa, rakkautta ja vihaa, nautintoa ja tuskaa, naiseutta ja äitiyttä.