Paino mielessä kertoo, mitä jokaisen syömisen säätelyn kanssa kamppailevan pitäisi tietää syömisen, painon ja mielen yhteydestä. Kirjaan koottu uusin tieto palvelee myös syömisen pulmia työssään kohtaavia ammattilaisia.

Suomalaisen syömisen psykologian asiantuntijan avulla opit tiedostamaan omaan syömiseesi liittyviä tunteita ja ajatusmalleja. Ymmärrät, miten perimä, hermosto, hormonit ja suolisto ohjailevat ruokavalintojasi. Saat oivalluksia elämänkokemusten ja uskomusten vaikutuksesta syömiseen ja ymmärrät myös, miksi syömisen säätelyn vaikeudet ovat nyky-yhteiskunnassa niin yleisiä. Opit itsesäätelyn ja kehotietoisuuden taitoja, jotka auttavat tasapainottamaan syömistä.

Jokainen haluaa kokea olevansa arvokas ja merkityksellinen. Yksilökeskeinen kulttuurimme kuitenkin mittaa arvoamme menestyksen, saavutusten ja suosion kautta. Kun oma arvo on todistettava muille, muuttuu elämä suoritukseksi, jossa on vaikeaa löytää todellista itseään. Näin yksilökeskeisyys vääristää lopulta aidon yksilöllisyyden.

Filosofi Samuel Salovuori kuvaa teoksessaan, kuinka yhteys toisiin ihmisiin avaa myös yhteyden oman itsensä rakastamiseen. Yksilö on olemassa aina suhteessa muihin. Ihmissuhteiden kautta muovautuvat niin ihmisen kokemus itsestään kuin siitä, mikä elämässä on tärkeää. Omana itsenään voi aidosti kokea ainutlaatuisuutta, rakkautta ja kauneutta – ja todella ottaa ne vastaan.

Pulavuosia, pörssiromahduksia, suhdanneshokkeja – lukuisat talouskriisit ovat koetelleet suomalaisen yhteiskunnan kestävyyttä. Oli taustalla sitten konflikteja tai kulkutauteja, katoja tai keinottelua, pääosin kriisit ovat olleet tuontitavaraa.

Ankarat ajat -teoksessa nimekäs kirjoittajakunta tarkastelee monipuolisesti talouskriisejä ja niiden vaikutuksia 1860-luvun suurista nälkävuosista nykypäivään. Samalla kuljetaan matka maatalousvaltaisesta Suomesta moderniin pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan, jonka instituutiot ovat osoittautuneet kestäviksi myllerrysten keskellä. Menneisyyden kriiseistä voidaan ottaa oppia, kunhan niiden syyt ja seuraukset tunnetaan riittävän hyvin.

Lapsen suru käsittelee lapsen kohtaamista ja osallisuuden merkitystä tilanteissa, joissa vanhempi tai muu läheinen sairastaa kuolemaan johtavaa sairautta. Lapsen elämä muuttuu läheisen kuoleman myötä.

Kirja tarkastelee millaista tietoa vanhemmat tarvitsevat kertoessaan lapsilleen perheen vakavasta tilanteesta ja miten käsitellä lapsen kanssa läheisestä luopumista. Tilannetta tarkastellaan lapsen, perheen ja lapsen yhteisöjen näkökulmasta. Lapsen huomiotta jättämisen sijaan tulisi pyrkiä olemaan avoin ja antamaan tietoa ja ottamaan lapsi osalliseksi. Kaikki, mitä voidaan tehdä lapsen hyvinvoinnin eteen, tulee tehdä.

Lapsen kanssa keskustellessa on hyvä muistaa kolme T-kirjainta: tietoa, taukoa, tunteita. Lapselle tulee antaa iän mukaista tietoa, aikaa sulatella tietoa ja käsitellä asiaa sekä mahdollisuus ilmaista tunteensa.

Vihainen mieli ja maailman onnellisin kansa.

Joukossamme elää ihmisiä, jotka ovat valmiita vahingoittamaan toisia, hyötymään toisten kärsimyksistä ja ajamaan kylmästi omia intressejään täysin piittaamatta aiheuttamastaan vahingosta. Mikä maailman onnellisinta kansaa vaivaa?

Maalittaminen on ilmiö, joka ei enää koskaan poistu yhteiskunnasta ja sen lisääntymistä on vaikea hallita tai estää. Törmäämme jatkuvasti vastakkainasetteluun, vihapuheeseen, suvaitsemattomuuteen, me-tai-ne-ajatteluun ja kontrolloimattoman aggressiiviseen käyttäytymiseen.

Koulussa kohdataan päivittäin erilaisia turvallisuuspoikkeamia, jotka voivat horjuttaa sekä oppilaiden että henkilöstön kokemusta turvallisesta arjesta. Ennakoimalla ja varautumalla koulupäivistä tehdään turvallisia kaikille. Tutkimusperustainen, käytännönläheinen teos ohjeistaa koulun pitkäjänteiseen, ennakoivaan turvallisuustyöhön sekä vastuulliseen toiminnan kehittämiseen.

Teos esittelee turvallisuuskulttuurin osa-alueet ja tarjoaa kouluihin työkaluja ja toimintamalleja arjen turvallisuustyöhön. Teoksesta saat perustietoa turvallisuusjohtamisesta, riskienhallinnasta, poikkeamatilanteissa toimimisesta ja niistä toipumisesta. Kirjan materiaalit on luotu oman koulun tarpeisiin sovellettaviksi ja muokattaviksi. Teos tukee yhteisöä matkalla turvallisuutta jatkuvasti arvioivaksi ja kehittäväksi kouluksi.

Teos on suunnattu koulun turvallisuudesta vastaaville: rehtoreille, opetushenkilöstölle ja turvallisuusryhmälle. Kirja tarjoaa tärkeää tietoa myös sivistys- ja opetustoimen edustajille, koulujen yhteistyökumppaneille, opettajaopiskelijoille, opettajankouluttajille sekä tutkijoille.

Miten ja millaisena Suomi nähdään kansain­ välisessä turvallisuusympäristössä läntisten osapuolten näkökulmasta, ja miten meistä puhutaan?

​Kysymys kansainvälisestä asemastamme on aina kiinnos- tanut suomalaisia. Haluamme tietää, mitä meistä ajatellaan. Millaisia uhkia ja riskejä länsikumppanimme näkevät Suomeen kohdistuvan? Millaisena turvallisuuden osaajana Suomi nähdään? Onko Suomi tärkeä vai toisarvoinen?

Etäisen äidin pitkät varjot.

Äitisuhde on yksi elämän tärkeimmistä suhteista. Mutta millaiseksi elämä muotoutuu, jos äiti on etäinen ja kylmä?

Raivoatko rakkaimmillesi? Ota vastuu siitä, miten toimit ihmissuhteissasi. Realistinen ja ihmistä ymmärtävä opas kertoo, kuinka käsitellä läheisten välillä vellovia vaikeita tunteita. Riidat, mykkäkoulut, mielipide-erot, etäisyyden otot – vaikeat tunteet aiheuttavat ihmissuhteissa paljon kärsimystä. Jos osaat säädellä omia tunteitasi ja ymmärrät niitä myös toisissa, voit paremmin niin parisuhteessa, vanhempana, ystävien kanssa kuin työpaikoillakin.Viha voimaksi sisältää tosielämän tapauskertomuksia…

Mitä rikkinäinen mieli yrittää sanoa? Mitä symbolit merkitsevät murhaajille? Symbolit hallitsevat niin elämää kuin kuolemaakin. Niiden vuoksi on murhattu ja alistuttu surmattavaksi. Tappamisen tapakin voi olla symboli. Ku Klux Klan käytti hirttoköyttä, ”Hannoverin ihmissusi” Friz Haarmann puolestaan paloitteli ja söi uhrinsa. Murhapaikalle jätetyn symbolin tarkoitus voi olla pelottaa vihollisia, johdattaa murhatutkijoita harhaan tai heijastella sairaan…

Mitä tekee psykoterapeutti odottamattoman syöpädiagnoosin saadessaan? Koronapandemia on hiljentänyt maailman, ja kaksikymmentä vuotta ammatikseen muita auttanut joutuukin itse avuntarvitsijan asemaan. Mistä löytyvät voima ja keinot, joihin voi kriisin keskellä tukeutua?

Kun sairaus haastaa kaiken on elämän ja kuoleman ihmeitä pohdiskeleva henkilökohtainen selviytymistarina. Reaaliajassa etenevään sairauskertomukseen kietoutuvat niin syvä hengellinen etsintä kuin kirjoittajan oma elämänpolkukin.

Sairastumisen myötä menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus joutuvat uuteen valoon. Vanhat selviytymismekanismit kytkeytyvät päälle. Syvimmän epätoivon hetkinä
apua on kuitenkin saatavilla yllättäviltäkin tahoilta.

Kirjoittajan kokonaisvaltaisen ymmärryksen lisääntyessä sairaus ei lopulta näyttäydykään epäonnisena sattumana, vaan osana elämän jatkumoa. Sairastumiseen johtaneita syitä voidaan – ympäristö- ja fysiologisten tekijöiden lisäksi – jäljittää aina aiempien sukupolvien kokemuksiin saakka.

Pauliina Salonen on helsinkiläinen gestalt-psykoterapeutti, citymystikko, monipuolinen musiikin harrastaja ja tarinoiden rakastaja. Kun sairaus haastaa kaiken on Pauliina Salosen esikoisteos.

Elämänmakuinen historiateos kertoo suuren lastensiirron koko tarinan kauas sodanjälkeiseen aikaan saakka.

Talvi- ja jatkosodan aikana kymmenet tuhannet suomalaislapset lähetettiin ilman vanhempiaan ulkomaille. Lapsuuden historiaan erikoistuneen tutkijan hämmästyttävässä ja koskettavassa tietokirjassa pääsevät ääneen niin siirtolaislapset kuin äidit ja isät, ruotsalaiset perheet sekä lastensiirtohankkeen pohjoismaiset organisaattorit ja poliitikot.

Kirja paljastaa monia unohdettuja näkökulmia ja kiinnittää erityistä huomiota lasten kotiinpaluun jälkeisiin kokemuksiin ja ongelmiin. Samalla kirja laajenee kuvaukseksi lapsuudesta maailmansotien ajan Suomessa ja Euroopassa.

Terveiseni täältä jostakin on koskettava kuvaus suomalaissotilaiden kirjeenvaihdosta, josta muodostui elämänlanka sodan rasitusten ja surujen keskellä. Suomalaiset kirjoittivat talvi- ja jatkosodan vuosina yli miljardi kirjettä. Niiden avaama ainutlaatuinen näkymä ihmisten tunteisiin ja kokemuksiin muistuttaa siitä inhimillisestä puolesta, joka sodan aikana jää varjoon – nykyäänkin.

”Nepsy-arki on mahdotonta, jos ei uskalla elää sitä täydellä sydämellä ja tehdä rohkeasti virheitä ja nauraakin välillä.” Lapsiperheen arki voi olla ihanaa, tai sitten kamalaa – mutta yleensä molempia! Sama pätee erityislapsiperheeseen, jonka arjessa joudutaan tarttumaan myös neuropsykiatrisiin haasteisiin. Ihana kamala nepsy-arki on täynnä tarinoita, joissa elämä maistuu – erityinenkin elämä. Perheenäidin kertomukset lasten ja…