Tietokirjat

Todon taitoseikkailut koostuu 19 monipuolisesta oppimishetkestä, joissa harjoitellaan erilaisia matemaattisia ja kielellisiä taitoja. Samalla harjaantuvat havaintomotoriset taidot, karkea- ja hienomotoriikka sekä aistien avulla havainnointi. Kukin oppimishetki sisältää niin liikkuen, paikallaan kuin aistien avulla toteutettavia leikkejä, joihin on valmiit kopioitavat materiaalit, kuvatuet ja tukiviittomat. Kuvatuki ja viittomat auttavat kaikkia lapsia jäsentämään tulevaa toimintaa ja vahvistavat opetuskielen oppimista.

Kirjassa seikkaileva ja tarinoita kertova Todo auttaa etsimään timantteja. Liikkeelle lähdetään tyhjän aarrearkun luota ja tehtäviä tekemällä kerätään arkku täyteen taitotimantteja. Lasten oman mielikuvituksen herättelemiseksi Todolle ei ole luotu valmista hahmoa. Ryhmä voi valita Todoksi jo olemassa olevan käsinuken tai pehmon tai askarrella sen yhdessä ja näin rikastuttaa kirjan käyttöä ja ryhmän muutakin toimintaa.

Kirja noudattaa esiopetuksen kielellisten ja matemaattisten taitojen tavoitteita, mutta leikkejä voi käyttää sellaisenaan tai soveltaen myös varhaiskasvatuksessa ja alkuopetuksessa tai osana erityisopettajan antamaa opetusta. Leikkien avulla voidaan toteuttaa myös oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä ja ryhmäkohtaisia tukimuotoja sekä perusopetuslain velvoittamaa liikunnallisen elämäntavan edistämistä.

Miksi asiat menevät tunteisiin ja mitä niille voi tehdä? Loukkaantuminen on aikamme ilmiö. Miksi?

Miten valmistetaan perinteinen saunavihta, turvehoito tai loitsulla siunattu löylyvesi? Miksi eri vuodenaikoina saunassa käytettiin tammea, pajua tai mäntyä? Mikä loitsu kuuluu ensilöylyyn ja miksi sitä ei kannata jättää lausumatta? Miltä tuntuisi kokeilla vuodenkierron saunarituaalia tammisaunasta juhannuksen lemmenlöylyihin?

Sipoonjoen Perinnesaunan kouluttaja ja kokenut saunottaja Laura Foon, “Sauna-Akka”, johdattaa saunojan matkalle pohjoista vuodenkiertoa seuraaviin rituaaleihin, luonnon yrttien ja runolaulujen maailmaan sekä itämerensuomalaisen mytologian sydämeen. Teoksen saunarituaalit juurruttavat, eheyttävät ja kutsuvat rauhoittumaan ikiaikaisen viisauden äärellä.

Ihanneäiti äiti ei raivostu, epäonnistu tai tunne negatiivisia tunteita. Suhteessaan lapsiin hän on rajaton, uhrautuva ja loputtoman puhtoinen. Mutta mitä jos ei mahdu ahtaan äitimyytin raameihin? Miksi niin moni äiti kokee jatkuvaa riittämättömyyttä? Jos kerran astuu harhaan, kelpaako enää äidiksi?

Pyhät pahat äidit on kauniinriipaiseva läpivalaisu äitiyden monista muodoista ja niihin liitetyistä stigmoista. Laura Juntunen kohtaa kirjassa erilaisia äitejä ja antaa äänen naisille, joiden vanhemmuutta on kyseenalaistettu esimerkiksi äidin päihdehistorian, vankilatuomion tai mielenterveyden ongelmien vuoksi – tai siitä syystä, että perinteistä äitiyden mallia on muulla tavoin rikottu.

Avartava, upean tarkkanäköinen teos haastaa käsityksiämme äitiydestä ja näyttää, miten siihen liitetyt odotukset ovat ajan saatossa muuttuneet. Ketä äitiyden ahtaat ihanteet oikeastaan palvelevat? Ja mitä vaaroja liittyy siihen, että äidit tukahduttavat omat tarpeensa ja tunteensa.

Noitia, jumalattaria ja saagojen sankarittaria.

Skandinavian viikinkiajan jumalattaret olivat hurjia, viisaita, pelottavia, rakastavia ja vallanhimoisia naisia. Heidän joukossaan oli niin noitia ja jättiläisiä kuin saagojen sankarittariakin.

Karoliina Suoniemen Viikinkijumalattaret-teoksen lyhyet kertomukset johdattavat lukijan viikinkien myyttiseen maailmaan ja jumaltarustoon. Samalla teos avaa kiinnostavia näkymiä viikinkien maailmankuvaan, riimujen ja loitsujen merkitykseen sekä naisen asemaan yhteisössä. Sarjakuvataiteilija Apila Pepitan kuvitus herättää eloon rikkaasta mytologisesta aineksesta kudotun maailman. Pohjoisen jumalattaret elävät tarinoissa edelleen.

Millaisia olentoja ovat karu ja kiira? Onko Suomessa ollut jättiläisiä ja lohikäärmeitä? Kuinka horkasta pääsee eroon?

Kansanuskon yöpuoli nostaa päivänvaloon suomalaisen perinteen ja kansanuskon pimentoon jääneet olennot, joita pidettiin pahoina, inhottavina tai kammottavina. Synkkään joukkoon lukeutuu niin demoneita ja hirviöitä kuin eläimiä ja vainajia. Tavallisesti niitä tuli karttaa kuin ruttoa, mutta joskus pahalaisten apuun myös turvauduttiin.

Perinteentutkija Pasi Klemettinen on selvittänyt kirjassaan, miten ja mistä hiidet, manalaiset ja muut myyttiset olennot ovat tulleet pohjoisen havumetsän kansan riesaksi. Teos sisältää runsaasti vanhoja taikoja, loitsuja ja myyttejä Suomenlahden ulkosaaristosta Pohjoiselle jäämerelle.

Se mitä ennen pidetiin narsismina on nykyään normi.

Liisa Keltikangas-Järvisen tärkeä puheenvuoro kuvaa nykyistä, itsekeskeistä elämäntapaamme, näyttää sen vahingollisuuden, ja ohjaa pohtimaan mitä asialle voi tehdä.

Elämä kiertyy nykyisin vahvasti yksilön itsensä ympärille: Ihmisen pitää olla kiinnostunut ensisijaisesti omasta itsestään. Hänen velvollisuutensa on tuoda itseään esille ja kerätä tykkäyksiä. Menestys on vain omasta itsestään kiinni – ja niin on myös menestymättömyys.

Monia nykyajan hyveistä pidettiin ennen narsismin tunnuspiirteinä. Kun tavallinen ihminen yrittää pärjätä vallitsevien yltiöyksilöllisyyttä suosivien ihanteiden mukaan, hän alkaa voida huonosti. Suurimpina kärsijöinä ovat nuoret, joiden mielenterveyden haasteet ovat räjähtäneet käsiin. Samaan aikaan julkisen tilan on täyttänyt toistensa päälle huutavien riitapukarien kuoro, mikä on tehnyt yhteistyöstä vaikeaa. Kuinka tässä näin kävi?

Kirjassaan Keltikangas-Järvinen avaa minäkeskeistä elämäntapaamme ja sen syitä, kertoo sen moninaisista ja yllättävistäkin vaikutuksista ja näyttää askelmerkit kohti terveempää kulttuuria.